Linkkejä

Seuran esittely

Valtimon Vasaman historiaa (lähde: Paavo Harakka, ValtVa:n historiikki 1945-2005)

Valtimon Vasaman perustava kokous pidettiin 25.2.1945. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Matti Huttunen Karhunpäästä. Toiminta virisi monessa toimikunnassa, mukana olivat mm. voimistelu, rata- ja kenttäurheilu, hiihto, pesäpallo, poikatyö ja huvitoimikunta.

Ensimmäisenä toimintavuotenaan Vasamalaiset kunnostautuivat voittamalla Nurmeksen Sepot seuraottelussa Valtimolla. Lajeina olivat 100 m, kuula, korkeus ja 3000 m. Seuran ensimmäinen piirinmestari Matti Hakkarainen voitti vuonna 1945 1500 m ajalla 4.13,7 ja seuraavana vuonna tuplamestaruuden 800 ja 1500 metrillä.

1950-luvulla toiminta hiipui ja jaostot karsiutuivat kesäurheilu- ja talviurheilujaostoon. 1960-luvulla toiminta virisi uuteen nousuun, kuntaan valitun urheiluohjaaja Aarne Halosen ja lehtori Ahvo Ahlstenin innoittamana. Ahlsten toimi myös Vasaman puheenjohtajana 1962-1964.

Uusia jaostoja perustettiin: voimailu- ja voimistelujaosto 1963 (myöhemmin painonnostojaosto 1969-1977). Suunnistusjaosto 1963-1977. Lentopallojaosto aloitti toimintansa 1965. Koripallojaosto 1965-1968. Mäkijaosto 1964-1965, jonka peruina lienee vieläkin Tuomo Hakkaraisen leiskauttama Jylhänmäen mäkiennätys 23 metriä. Toimipa uimajaostokin peräti vuoden.

Veijo Salmela pyörähti korkeushypyssä Vasama ensimmäisen suomen mestaruuden 1963 Kokemäellä 16-17 vuotiaiden sarjassa tuloksella 188 cm. Seuraavana vuonna Kari Hytönen otti samassa sarjassa moukarin SM-hopean.

Vasama nousi koko Suomen kärkeen naisurheilijoiden myötä. Kaija Härkin toi 1968 nuorten EM-kisoista 5 km:ltä pronssia ja viestihopeaa. Kahtena seuraavana vuotena Kaija edusti Suomea voitokkaasti nuorten EM-kisojen viestissä. 1968 Ulla Suhonen hiihti SM-hopeaa 17-18 vuotiaiden sarjassa. 1968 Ulla Suhonen, Kaija Härkin ja Maija Timonen voittivat A-tyttöjen joukkkuemestaruuden maastojuoksussa. 1969 sama kolmikko voitti SM-viestikullan Ranualla hiihdossa. 1969 Leena Hirvonen voitti B-tyttöjen Suomen mestaruuden pituudessa. Myös voimaa löytyi kotitarpeiksi, painonnostajat voittivat C-sarjan kotilavaottelun, johon osallistui 114 joukkuetta.

1970 Kaija Härkin voitti nuorten SM:n ja Ulla Suhonen otti hopeaa 5 km:n hiihdossa. Tyttöjen siirryyttyä aikuisten sarjaan kultaiset vuodet jatkuivat. 1971-1973 tuli kolme peräkkäistä SM-kultaa 3 x 5 km viestissä joukkueella Ulla Suhonen, Marja Hakkarainen ja Kaija Härkin. 1974 tuomisina oli vielä hopeaa. Sama kolmikko hallitsi myös maastojuoksun, matkaan irtosi kaksi SM-kultaa joukkuekisasta 1972-1973.

Leena Hirvonen saavutti A-tytöissä tuplamestaruuden 1971 100 metrillä ja 200 m:n aidoissa. Anne Halonen voitti SM-kultaa B-tyttöjen 300 metrillä. Kaija ja Ulla pääsivät olympiavalmennukseen, pääsemättä kuitenkaan itse kisoihin. 1972 Kaija oli Salpausselällä toiseksi paras suomalainen Hilkka Kuntolan jälkeen ollen 5. Holmenkollenin 5 km:llä Kaija oli 3. edellään Kuntola ja Marjatta Kajosmaa ja 10 km:llä 4.

MM-kisaedustajiksi valittuina Ulla pääsi starttaamaan Falunissa 1974 kerran, mutta menestyksen puutteen vuoksi häntä ei päästetty muille matkoille. 1978 Lahden kotikisoissa Kaija koki karvaan pettymyksen. Häntä ei päästetty ladulle kertaakaan etukäteissuunnitelmista poiketen.

1970-luvulla piirin kärkeen pituushypyssä nousi Pajukoskelainen Jarmo Kärnä. 1978 Jarmo pääsi SUL:n valmennusrenkaaseen. SUL kielsi kuitenkin Kärnältä jalkapallon pelaamisen ilmeisesti loukkaantumisriskin vuoksi. Vasama tavoitteli kuitenkin tuona vuonna II-sarjan piirinmestaruutta ja Jarmo oli avainpelaaja, ylivoimaisen nopetensa ansiosta. Jarmo karkasikin sinä kesänä maalintekoon "Kalle"-nimellä, aiheuttaen vastustajissa ihmetystä, mistä Vasama on löytänyt tuollaisen lahjakkuuden. Piirinmestaruuden myötä Vasama nousi jalkapallon IV-divisioonaan seuraavana kesänä, mutta menestystä ei enää tullut.

Myös miesjuoksijat olivat kovassa iskussa nykypäivän mittapuun mukaan 1970-luvulla. Timo Kuokkanen juoksi 800 m aikaan 1.58,0 ja 1500 m 3.58,0. Antero Vornanen juoksi 3000 m aikaan 8.28,4, 5000 m 14.54,4 (alitti Matti Utriaisen aikaisemman ennätyksen parilla sekunnilla) ja 10000 m 30.16,6. Hiihtäjänä menestynyt Kauko Kanervo saavutti sarjan: 800 m 1.58, 1500 m 4.02, 3000 m esteet 9.26,4, 3000 m 8.29.

1970-luvun menestysvuosien jälkeen yleisten sarjojen menestys on antanut odottaa itseään. Menestyksestä ovat vastanneet nuoret ja veteraanit. Korhosen veljekset kävelivät 1980-luvun puolivälissä värisuoran, Pekka kultaa M16 sarjassa ja Pertti hopeaa ja pronssia sarjoissa M18 ja M20. Halosen Aarne kunnostui 1980-luvulla kävelemällä veteraanisarjoissa 8 mitalia, joista 3 kultaista. Tosin olihan Arskalla nuoruusvuosiltakin kovia näyttöjä mm. 800 m aikaan 1.58,4. Virpi Hirvonen on viimeisin kävelyssä menestynyt Vasamalainen, tuloksena oli N17 sarjassa SM-pronssi vuonna 1995.

1990 Reijo Kanervolla oli sihti kohdallaan ja juoksuvauhti kunnossa, saaliina M40 sarjan SM-kulta ampumajuoksussa. Martti Malinen ehti saavuttaa Vasaman ampumahiihtojaoston toimiessa kaksi SM-mitalia, sittemmin Martti on saavuttanut useita Suomen mestaruuksia ja mitaleja Kuhmo-Ski:n riveissä. 

Oma lukunsa on sitten juoksija Veikko Hassisen menestyminen veteraaniurheilijana. Veikko aloitti kilpaurheilun vakavissaan vasta veteraanisarjoissa ja saaliina noilta vuosilta on 3 EM-hopeaa, 13 Pohjoismaiden mestaruutta 2 hopeaa ja 2 pronssia, 36 SM-kultaa, 17 hopeaa, 12 pronssia sarjoissa M40-M65. Mitalistartteja on kertynyt siis arvokisoissa huikeat 85, lisäksi Veikko on juossut ikäluokkiensa Suomen ennätyksiä.

Nykypäivänä Vasaman kasvateista on tietenkin mainittava, Kiteen Urheilijoita edustava Markus Pörsti, joka on hivuttanut itsensä lääkäriopintojen ohella Suomen mieshiihdon kärkeen. Markuksen parhaat saavutukset tähän mennessä ovat 2007 SM-hopea viestihiihdossa ja 2008 huikean taistelun tuloksena perinteisen 50 km:n SM-hopea, sekä samoista Rukan SM-hiidoista vapaan 10 km:n 4. sija. Kaudella 2008-2009 Markuksella on paikka maastohiihdon B-maajoukkueessa, Ski-Cats ryhmässä ja käsillä lääkäri-opintojen viimeinen vuosi. Mielenkiinnolla seuraamme pystyykö Markus vakiinnuttamaan paikkansa, tavoitteensa mukaisesti 3-5 parhaan mieshiihtäjän joukossa, saavuttaen näin edustusoikeuden kansainvälisiin kisoihin. Onnea matkaan! 

Vasaman puheenjohtajat 1945-

1945 Matti Huttunen, opettaja

1946 Otto Pappinen, luutnantti

1947 Tauno Jokinen, ratamestari

1948 Otto Pappinen, luutnantti

1949-51 Tauno Puumalainen, opettaja

1952 Ei puheenjohtajaa

1953 Pauli Turunen, maanviljelijä

1954-55 Olavi Sorjonen, asutusneuvoja

1956 Veikko Nevalainen, kaupanhoitaja

1957-61 Viljo Suhonen, maanviljelijä

1962-64 Ahvo Ahlsten, lehtori

1965 Matti Simonen, asemamestari

1966 Ei puheenjohtajaa

1967 Pekka Hakkarainen, maanviljelijä

1968-71 Martti Toivanen, opettaja

1972-80 Paavo Harakka, opettaja

1981-92 Tuomo Hakkarainen, asemapäällikkö

1993-94 Kaarina Levy

1995-97 Timo Kormu, lehtori

1998-99 Ei puheenjohtajaa

2000-2010 Arvi Suhonen, postimies

2011-2016 Juha Kanervo, metsänhoitoesimies

2017- Matti Roininen, ylikonstaapeli